Huolto-, tapaamis- ja elatusasiat

Vanhempien erotessa avio- tai avoliitostaan on tarkoituksenmukaista virallistaa lapsen huolto, asuminen ja tapaamiskäytännöt, sekä elatus lastenvalvojan luona tehtävällä sopimuksella. Vanhempien tekemän sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta vahvistaa lastenvalvoja sosiaalikeskuksessa.


Lapsen huolto

Huolto ja huoltajuus tarkoittavat vastuuta ja päätäntävaltaa lapsen henkilökohtaisista asioista. Lapsen huollon tarkoituksena on huoltolain mukaisesti turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Avio- ja avoerotilanteissa vanhemmat ovat asiantuntijoita lastensa asioissa; kukaan ei tee päätöksiä vanhempien puolesta, jos he pääsevät yksimieliseen ratkaisuun.

Lapsen huoltolain (361/83) mukaan vanhemmat voivat sopia 

1. että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti (yhteishuolto, yhteistyövanhemmuus)

2. että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä

3. että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle

4. että lapsella on oikeus vanhempien sopimalla tavalla pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.

Yhteishuollossa vanhemmat päättävät yhdessä lapsen kasvatuksesta ja hoidosta. Yhteisesti päätetään myös lapsen asuinpaikasta, koulunkäynnistä, nimestä ja terveydenhuollosta. Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta (esim. päivähoito, koulu, terveydenhuolto). Yhteishuoltopäätöksestä huolimatta vanhemmat sopivat lapsen asumisesta (isän tai äidin luona). Lapselle on oltava pysyvä koti, joka voi myös vaihtua lapsen kasvaessa tai olosuhteiden muuttuessa. Yhteishuolto ei poista lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, eikä vaikuta elatusavun määrään.


Yhteydenpito ja tapaamisoikeus

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta turvaa lapselle oikeuden tavata erosta huolimatta molempia vanhempiaan ja säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Tapaamisoikeus on lapsen, ei vanhemman oikeus. Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee tukea ja apua tapaamisoikeutensa toteutumiseksi. Lapsen mielipide on otettava huomioon; yli 12 -vuotiaan kohdalla päätöstä tapaamisoikeudesta ei voida panna täytäntöön lapsen sitä vastustaessa.

Tapaamisoikeudesta on mahdollista sopia suullisesti tai kirjallisesti lapsen asuinpaikkakunnan lastenvalvojan luona. Tapaamissopimus voidaan tehdä toistaiseksi, aina lapsen täysi-ikäisyyteen tai määräajaksi. Sopimukseen kirjataan tapaamisen ajankohdat, tarvittaessa muusta yhteydenpidosta ja tapaamisten toteuttamiseksi tarvittavien matkakulujen korvaamisesta.

Lastenvalvojan tehtävä on auttaa vanhempia eroon liittyvissä lapsia koskevissa asioissa. Vanhemmat, jotka eivät pääse lastenvalvojan luona yhteiseen näkemykseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisten järjestämisestä, voivat pyytää tuomioistuimelta asiantuntija-avusteista huoltoriidan sovittelua. Sovittelijana käräjäoikeudessa toimii perheasioihin perehtynyt tuomari ja häntä avustaa vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen perehtynyt asiantuntija (lastenvalvoja tai psykologi). Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan lapsen asioista lastenvalvojan avustuksella tai tuomioistuinsovittelussa, he voivat viedä asian käräjäoikeuden päätettäväksi.


Lapsen elatus

Molempien vanhempien tulee osallistua lapsen elatukseen kykyjensä mukaan. Erillään asuva vanhempi maksaa osuutensa elatusapuna, rahasuorituksena tilille, johon lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla on käyttöoikeus. Elatusapu on tarkoitettu lapsen tarpeisiin ja sen suuruus riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja kummankin vanhemman maksukyvystä.

Elatussopimus tulee tehdä vanhempien muuttaessa erilleen ja se voidaan tehdä määräaikaisena. Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin; korotus myös nostaa elatusapua vuosittain. Vaikka elatussopimus on vanhempien keskinäinen sopimus, tulee sen olla kohtuullinen niin, että lapsen oikeus riittävään elatukseen toteutuu. Sen tulee olla kohtuullinen myös elatusvelvollisen maksukyvyn suhteen. Elatusapua ei yleensä ilman painavia syitä vahvisteta elatustukea pienemmäksi.

Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä muu elatusvastuu. Mikäli elatusavusta tehdään nollasopimus tai muutoin alle elatustuen (vuonna 2020 elatustuen määrä 167,01 €/kk lasta kohden) jäävä sopimus elatusvelvollisen maksukyvyttömyyden tai alentuneen maksukyvyn perusteella, lähihuoltajalla on oikeus saada Kelalta elatustukea. Tuki maksetaan nollasopimuksen mukaisesti täysimääräisenä tai alle elatustuen vahvistetuissa sopimuksina elatustukena maksetaan puuttuva osa ei-korvattavana elatustukena.

Lastenvalvoja vahvistaa kirjallisesti tehdyn elatussopimuksen. Lastenvalvoja voi tapaamisella laatia laskelman elatusavun suuruuden arvioimista varten vanhempien toimittaessa tiedot maksukyvystään ja lapsen elatuksen tarpeesta. Jos vanhemmat eivät lastenvalvojan luona sopimukseen elatusavusta, toinen vanhemmista voi viedä lapsen nimellä elatusasian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.  

Tietoa elatustuesta Kelan sivuilla

Adoptioneuvontaa Pelastaa Lapset ry:n sivuilla